Hämeessä sijaitsee Suomen vanhimpia tunnettuja asuinpaikkoja.
Jääkauden jälkeen muinaisen Ancylusjärven rannalla Lahden Ristolassa on ollut asutusta jo 9 300 vuotta sitten.
Päijänteen eteläpäässä Hollolassa oli tärkeä asutuskeskus ja katolinen seurakunta jo 1300-luvulla. Hollolan keskiaikainen kirkko on paikallaan edelleenkin.
Vesijärven etelärannalla sijaitseva ja silloisen Hämeenlinna-Viipuri tien varrella oleva Lahti mainitaan kauppapaikkana jo 1400-luvun alkupuolelta.
Nykyinen Päijät-Häme kattaa suurelta osin historiallinen Hollolan emäseurakunnan alueen,
johon keskiajan päätyttyä ja uuden ajan alkaessa kuuluivat Asikkala, Heinola, Nastolan Orimattila ja Kärkölä.
Maisemallisesti Kanta-Häme piirtyy portiksi Järvi-Suomeen, kuuluen lähes kauttaaltaan Kokemäenjoen vesistöalueeseen.
Koillisosaa dominoi reittivesistökeskittymä ns. Hauhonreitti. Tähän kuuluu mm.
hämeen suurin järvi (Pirkanmaallekin ulottuva) Vanajavesi, jonka rannalla vaikuttaa Hämeenlinnan kaupunki, keskiaikaisine linnoineen.
hämeeen suurjärvinä mainittakoon myös Kuohijärvi, Iso Roinevesi, Hauhonselkä, Ilmoilanselkä ja Hattulan Lehijärvi.
lounaisosassa suurimpana on Pyhäjärvi (Tammela). Pyhäjärvi-nimisiä vesistöjä Suomessa riittää ja Tammelan versio on 7. suurin ja koillisessa vellova Hauhon Pyhäjärvi on taas sijalla 10.
Tammelaa koristavat Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistot, maakunnan lounaisosassa.
Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita
Hollolan kulttuurimaisemat (Hollola)
Etelä-Päijänteen kulttuuri- ja harjusaarimaisemat (Asikkala)
Auttoisten ja Vesijaon kulttuurimaisemat (Padasjoki)
Porvoonjokilaakson ja Artjärven viljelymaisemat (Orimattila)
Tiirismaan ja Salpausselän maisemat (Hollola & Lahti)
Kimolan kulttuurimaisema ja Hiidenvuoren maisemat (Iitti & Kouvola/Kymeenlaakso)
> VisitHame.fi